Oletko täydellinen onnistuja, hidas epäonnistuja vai nopea epäonnistuja?

Nopea epäonnistuminen on tuotekehittäjän unelma ja liiketoiminnan mahdollisuus.

Me kaikki koemme epäonnistumiset uhkana. Vaikka tässä modernissa maailmassa osaamme oppia epäonnistumisista, käsitellä niitä rakentavasti ja tsempata toisiamme epäonnistumisten hetkellä, meidät on rakennettu ajattelemaan epäonnistuminen itseisarvoisesti pahana asiana. Miksi?
 
Viisastumme useammin epäonnistumisista kuin menestyksestä. Kun ymmärrämme, mitä emme halua tehdä, opimme, mitä haluamme tehdä.
— Kirjailija Samuel Smiles (1812–1904)
 
Epäonnistuminen ei ole uhka eikä pahe. Jokainen epäonnistuminen on arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan kehitystä ei kannata viedä. Jokainen epäonnistunut kokeilu auttaa meitä rajaamaan reitin oikealle polulle. Mikä aikaisemmassa tuotteistamisen vaiheessa kohtaamme epäonnistumisen, sitä todennäköisempää onnistuminen on. Meiltä säästyy aikaa, resursseja, hermoja ja investointeja.
 
Menestys on kykyä olla menettämättä innostustaan toistuvista epäonnistumisista huolimatta.
— Winston Churchill (1874–1965)

Onnistumista voidaan mitata kustannustehokkuudella ja laadulla tai modernissa maailmassa motivaatiolla ja uskottavuudella. Tuotekehityksen kustannustehokkuutta tyypillisesti mitataan yksiköllä euroa/tuote tai ROI-prosentilla. Jokainen käytetty euro näkyy lopputuloksessa. Jokainen epäonnistumiseen käytetty euro näkyy lopputuloksessa. Jokaisen hitaan epäonnistumisen eurot näkyvät lopputuloksessa. Mitä myöhemmässä vaiheessa epäonnistumme, sitä enemmän euroja lopputuotteeseen tulee. Epäonnistumiset näkyvät kumulatiivisina kustannuksina lopputuotteessa.
 
Kokemus on hyvä koulu, mutta lukukausimaksut ovat kalliit.
— Runoilija Heinrich Heine (1797–1856

Epäonnistumista on kuitenkin lähes mahdotonta vältellä. Täydellinen onnistuminen on verrannollinen riskienhallinnan mustiin joutseniin: se on yhtä todennäköinen kuin esimerkiksi vedenpaisumus tai marssilaisten hyökkäys.
 
Täydellinen onnistuminen vaatii kannattamattoman suuren investoinnin kehittämiseen, hidas epäonnistuminen puolestaan kerää kumulatiivisia kustannuksia. Nopea epäonnistuminen vaatii tietyn investoinnin konseptitestaukseen, jolloin testausvaiheessa ymmärretään oikea polku lopulliseen tuotteeseen. Näin itse kehitys voidaan tehdä onnistumalla tai aivan pikkuriikkisillä pysähdyksillä
 

Nopeat epäonnistumiset eivät näy kumulatiivisesti tai niiden vaikutus on lähes mitätön. Siksi tuotekehityksessä aikaisessa vaiheessa epäonnistuminen on kannattavaa liiketoimintaa.
 
Oletko siis täydellinen onnistuja, hidas epäonnistuja vai nopea epäonnistuja?

Feilaaminen – uhka vai unelma
 
Älä kuuntele ketään.
Älä seuraa mitään.
Älä vahingossakaan dokumentoi.
Äläkä sorru tekemään yhteistyötä.
Älä onnistu tuotekehityksessä.
 
Kehitä konsepti, josta kukaan ei kiinnostu.
Kehitä valmis tuote, joka ei toimi.
Kehitä toimintamalli, jolla et varmasti saa liiketoimintaa.
Älä onnistu missään.
 
Älä pyydä apua tai innovoi.
Älä tee mitään.
 
Feilaa.
Feilaa nopeasti.
Feilaa kustannustehokkaasti.
Feilaa konseptoinnissa, muotoilussa, älä kehityksessä.
Feilaa perusteltavasti.
Feilaat nopeasti.